Minulla iski toiseen jalkaan Mortonin oireyhtymä tuossa maaliskuun alussa. Se on suomeksi hermopinne. Se iski juuri silloin, kun olisi pitänyt alkaa lisäämään juoksumäärää. En lisännyt. Ensimmäiset 2 viikkoa olin niin kipeä että ei puhettakaan mistään jalkojen päällä tapahtuvasta liikunnasta. Bootcampilla kävin, ja soudin soutulaitteella. Voin kertoa, että jalan hermopinne aiheutti ajoittain melkoista vanteen kiristymistä myös pään ympärillä.
Tilanne helpotti, kun lumet suli, ja pääsin pyöräilemään. Nyt, 7 viikkoa oireiden alkamisesta alkaa jalka olemaan siinä kunnossa, että olen päässyt jo juoksemaan. Mutta kriittiset 7 viikkoa hyvää treeniaikaa meni vähän kuin hukkaan - treenin määrä putosi puoleen aiemmasta juuri silloin, kun sitä olisi pitänyt kasvattaa.
Viimeiset 2 viikkoa olen miettinyt miten toimin Karhunkierroksen suhteen. Koko talven olen orientoitunut siihen, että 28.5. juoksen elämäni ensimmäisen ultramatkan. Tänään sitten tein päätökseni: siirrän osallistumisoikeuden ensi vuoteen, ja yritän jostain saada tilalle osallistumisoikeuden sille lyhyemmälle matkalle 31km. Jotta motivaatiota riittää tuollekin, jo kerran kokeillulle retkelle, päätin asettaa itselleni aikatavoitteen. Maaliin pääsen, sen jo tiedän. Mutta pääsenkö viidessä tunnissa? Sitäpä lähden nyt sitten kokeilemaan. Juoksuvauhti pitäisi olla keskimäärin 9:40min/km, eli ihan saavutettavissa oleva aika. Vauhdinjako vain pitää miettiä niin, että viimeiseen kymppiin jää reilusti aikaa (viime vuonna minulla meni 1,5h viimeiseen 7 kilometriin, eli siitä lähdetään).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti